ILMAJOKI-HELSINKI-PIETARI-MOSKOVA-MINERALNYE VODY-TERSKOL
Alun perin meillä oli kaksi eri vaihtoehtoa miten matkustamme kotimaasta kohteeseen. Nopeampi vaihtoehto olisi ollut lentäen Helsingistä Moskovan kautta Mineralnye Vodyyn. Toinen vaihtoehto oli matkustaa sama reitti raiteilla. Ensin junalla Helsingistä Pietarrin. Pietarissa bussilla rautatieasemalta toiselle, ja sieltä junalla Venäjän halki Mineralnye Vodyyn. Lentäen matka olisi taittunut muutamassa tunnissa, mutta kaksi ja puoli päivää kestänyt junamatka ei jäänyt kaduttamaan. Oli mahtavaa nähdä junasta Venäjän kaupunkeja ja kyliä. Jos olet itse lähdössä ja mietit samalla tavalla vaihtoehtoja, suosittelen ehdottomasti junalla matkustamista. Lentäen missaat monta mielenkiintoista näkymää ja ihmistä.
Junassa ei ollut ravintolavaunua, mutta sen puute ei haitannut. Jokaisella asemalla missä junamme pysähtyi, alkoi asemalaiturilla kova kaupanteko. Paikalliset asukkaat toivat leivonnaisia, juomia, hedelmiä, piirakoita, kalaa yms. asemalaiturille myydäkseen ne matkustajille pienen sivutulon toivossa. Pullotettua vettä oli hankala löytää, mutta mietoa lähes alkoholitonta olutta (vrt suomen I-olut) oli saatavana lähes joka pysäkillä. En ole koskaan juonut niin paljon kaljaa kuin helteisessä makuuvaunussa matkalla Kaukasukselle. Onneksi kyseisessä liemessä ei ollut "voltteja" joten humalaan ei ylenpalttisesta oluen kittaamisesta tullut.
Junassa ei ollut ravintolavaunua, mutta sen puute ei haitannut. Jokaisella asemalla missä junamme pysähtyi, alkoi asemalaiturilla kova kaupanteko. Paikalliset asukkaat toivat leivonnaisia, juomia, hedelmiä, piirakoita, kalaa yms. asemalaiturille myydäkseen ne matkustajille pienen sivutulon toivossa. Pullotettua vettä oli hankala löytää, mutta mietoa lähes alkoholitonta olutta (vrt suomen I-olut) oli saatavana lähes joka pysäkillä. En ole koskaan juonut niin paljon kaljaa kuin helteisessä makuuvaunussa matkalla Kaukasukselle. Onneksi kyseisessä liemessä ei ollut "voltteja" joten humalaan ei ylenpalttisesta oluen kittaamisesta tullut.
Pääteasemamme Mineralnye Vody (suom. mineraali vesi) on 77 000 asukkaan kaupunki joka on saanut nimensä alueella sijaitsevien mineraalipitoisten vesilähteiden mukaan. (Wikipedia: Mineralnye Vody) Mineralnye Vodyssä jäimme pois junasta, sillä sieltä matka jatkui pakettiautolla vielä muutaman tunnin verran Terskoliin. Matkan varrella piti vielä pysähtyä "Tyrnaussa" (Tyrnyauz) jossa oppaamme kävi lunastamassa paikallisilta viranomaisilta raja-alueella liikkumiseen tarvittavat luvat koko köörille. Venäläiset ja Georgialaiset vihoittelivat keskenään, eikä raja-alueelle ollut asiaa ilman lupapapereita.
Saavuimme illansuussa Terskoliin. Hotelli Volframin pihalta aloimme kantaa varusteita huoneisiimme. Terskol sijaitsee noin 2100m merenpinnan yläpuolella, ja portaiden nousu raskaiden kantamusten kanssa pisti puuskuttamaan. "Voi elämän kevät, olenko mä näin huonossa kunnossa ja oon Elbrusille lähdössä." Vaikea sitä oli uskoa, mutta jo Kebnekaisen korkeudella alkaa ohuempi ilma vähän vaikuttaa. Vai oliko vain matkaväsymystä. Samapa tuo, sillä pari päivää myöhemmin portaiden nousu ei enää hengästyttänyt samalla tavalla.
Terskol on pieni kylä jossa on muutama hotelli, yksi elintarvikekauppa ja yksi kahvila. Kylän asukkaat elävät uskoakseni turismista ja karjanhoidosta. Terskolin vieressä kukkulan huipulla on myös observatorio .
Saapuminen perille tuntui loistavalta. Nyt me oltiin siellä mistä oli jo pitkään haaveiltu. Illalla kävimme Harrin kanssa kylän liepeillä vuoren rinteellä niityllä vähän kävelyllä, sillä olo oli jotenkin levoton.
Takaisin alkuun
Saavuimme illansuussa Terskoliin. Hotelli Volframin pihalta aloimme kantaa varusteita huoneisiimme. Terskol sijaitsee noin 2100m merenpinnan yläpuolella, ja portaiden nousu raskaiden kantamusten kanssa pisti puuskuttamaan. "Voi elämän kevät, olenko mä näin huonossa kunnossa ja oon Elbrusille lähdössä." Vaikea sitä oli uskoa, mutta jo Kebnekaisen korkeudella alkaa ohuempi ilma vähän vaikuttaa. Vai oliko vain matkaväsymystä. Samapa tuo, sillä pari päivää myöhemmin portaiden nousu ei enää hengästyttänyt samalla tavalla.
Terskol on pieni kylä jossa on muutama hotelli, yksi elintarvikekauppa ja yksi kahvila. Kylän asukkaat elävät uskoakseni turismista ja karjanhoidosta. Terskolin vieressä kukkulan huipulla on myös observatorio .
 |
| Observatorio. Kuva:elbrus.su |
Saapuminen perille tuntui loistavalta. Nyt me oltiin siellä mistä oli jo pitkään haaveiltu. Illalla kävimme Harrin kanssa kylän liepeillä vuoren rinteellä niityllä vähän kävelyllä, sillä olo oli jotenkin levoton.
Takaisin alkuun
